maanantai 8. syyskuuta 2014

Kilpailu 6.9

Belgiassa ei ole murhetta siitä, että elokuun alkaessa loppuu maantiekilpailut. Lauantaina oli tarjolla viitisen kappaletta kisoja, joista valinta osui tietysti siihen, joka olisi kaikista lyhyimmän siirtymän päässä. Lyhyt siirtymä oli tarpeen, koska aamun voimatreeni vei aikaa sen verran, että ylimääräisiä hetkiä ei treenin loppumisen ja kisan alkamisen välille jäänyt.

Vain viitisenkymmentä kuskia oli viivalla hyvässä, mutta tuulisessa säässä ajetussa kilpailussa. Oli melko selvää, että porukka hajoaisi melkolailla alussa palasiksi, joten hatkaan oli, tietysti, päästävä mukaan. Vajaa parikymmentä kilometriä oli ajettu, kun päivän toinen oma yritykseni tuotti tulosta ja saimme kärkeen kymmenen ajajan ryhmän. Kotvan kuluttua ryhmään nousi 10-15 ajajaa lisää, joten oli selvää, että porukkamme ratkoisi kilpailun voiton, noin 80km myöhemmin.

Yritin matkan aikana pitää vauhtia yllä mahdollisimman paljon ja nostaa omissa vetovuoroissani sitä hiukan. Reippaampi vauhti olisi pudottanut heikompia pois ja samalla kilpailu olisi saatu ajettua nopeammin maaliin. Keskinopeus oli päivällä hyvä, noin 44,5kmh, mutta mutkaisesta reitistä huolimatta se olisi voinut olla huomattavasti nopeampikin.

Reilu 10km ennen maalia kilpailussa alettiin ratkomaan voittoa. Olin aktiivisesti mukana kaikissa yritelmissä, joita porukastamme lähti. Pari kilometriä ennen maalia saavuttiin mutkaiselle osuudelle reittiä, joten oli selvää, että järjestys ratkaistaisiin loppukirissä. Reitin viimeinen mutka oli koko kilpailun ajan ollut itselleni vaikea ajettava. Viimeisestä mutkasta oli maaliin vain 350 metriä, joten olin jo hyvissä ajoin päättänyt, että ensimmäisenä mutkaan ja siitä kirimään.

Suunnitelma toimi ihan kivasti, ainoa pieni miinus siitä, että kun 600 metriä ennen maalia lähdin yrittämään pitkää kiriäni, olisi pitänyt vain luottaa enemmän tämän hetken vahvaan anaerobiseen tehoon ja painaa menemään täydellä vauhdilla heti. Viimeiseen kurviin tulin ekana, mutta kaksi kanssakilpailijaa hallitsivat kurvin paremmin ja tulivat sisäkautta ohitse saaden myös paremman ajolinjansa turvin kovemman lähtönopeuden maalisuoralle. Kirissä tuli vielä yksi kuski ohitse, joten lopullinen sijoitus oli neljäs.

Kyllähän neljäs sija tietysti kelpaa, mutta päivän tärkeintä antia oli kuitenkin hyvä treeni aamuun ja iltaan. Kunto on kohdillaan ja kilpaileminen tietysti paljon helpompaa kuin keväällä Belgiassa. Nyt on alla kovempia treenejä, kun keväällä kisat toimivat kovina treeneinä. Ei kaikista mukavin tapa valmistautua kilpailukauteen, koska etenkin Belgian kilpailut tuppaavat olemaan usein melko tiukkoja - ainakin itselleni. Suunnitelma kuitenkin toimi tällä kaudella ja kevään vaikeiden kilpailujen jälkeen meno alkaa löytymään, kun syksyn arvokilpailut lähestyvät.

Tämä viikko kuluu ratatreenien ja Roubaixin UCI-GP:n parissa, joka on tärkeä osa EM-kilpailuihin valmistautumisessa. Sain tosiaan tänä vuonna jo hyvissä ajoin, kesäkuun lopussa, tiedon, että EM-kilpailupaikkanni on varma. SPU vahvisti myös paikan jokunen viikko takaperin. En kuitenkaan ole vielä tehnyt päätöstä EM-kilpailuihin osallistumisen suhteen. Omniumia en EM-kisoissa aja. Se on selvä. Muissa lajeissa en ole vielä tyytyväinen omaan suoritustasooni. En ainakaan niin paljon, että hinkuisin Guadeloupelle lähtemään näillä näytöillä. Vaikka ratapyöräilyyn on asetettu liiton toimesta erinäisiä tulosrajoja niin mielestäni pelkät tulosrajat eivät ole kovinkaan toimiva indikaattori sille, että voiko kilpailuissa menestyä. Tietysti 1km ja 4km matkoilla tulokset kertovat paljon. Sitä joko ajaa kilometrin minuutissa tai sitten ei. Muissa ratalajeissa (sprint, keirin, scratch, pisteajo) on radalla samanaikasesti yksi tai useampi vastustaja. Siinä ei enää tulosrajat, ja ajetut ajat, paljoa paina, jos et kykene ryhmässä teknisesti ja taktisesti oikeisiin ratkaisuihin. Tai, jos fysiikka ei anna myöden tehdä edellä mainittuja ratkaisuja.

Onneksi itselläni on vielä ennen EM-kilpailujen rekisteröinnin umpeutumista aikaa ajaa kaksi GP-kilpailua ja muutama maantiekilpailukin. Paljon ehtii siis tapahtua ja suorituskyky parantua. Kauden ohjelma on rakennettu täysin EM-kilpailuja ja Maailman Cupia silmällä pitäen. No MC muuttui siten, että ohjelmistossa on vain enää omniumia, joten noissa kisoissa allekirjoittanutta ei nähdä. Lontoon maailman cupin yhteydessä olisi joulukuussa pisteajo ja madison, mutta en aio jaksaa Lontooseen yhden pistarin takia.

Rataharjoituksia kohden!

Ketju poikki,
-M

Ei kommentteja: