Kausi alkaa huomenna. Minskissä ollaan toista päivää ja veloakin nähty - hotellin ikkunasta.
2,5 kuukautta sitten oltiin Lontoossa rata MM-kisoissa. Silloin oli hauskaa. Huolellinen ja rankka valmistautuminen takana, joka kulminoitui hyvään suoritukseen. Nyt ollaan Minskissa, joka on oikein kiva paikka, ei siinä mitään, mutta tästä nyt puuttuu jotakin. Yksi asia nyt tietysti joka on toisin on radalla ajamisen uupuminen. Kupittaalla tullut käytyä, mutta siinähän se sitten onkin ollut. Jopa Falunin rata tuntuisi hyvältä vaihtoehdolta. Toinen iso ero on tietysti treenin vähyys. Takana on vasta kahdeksan viikkoa harjoittelua, joten kisat tulevat vähän nopean oloisesti.
Toisaalta jostain se pitää aloittaa ja täältä se nyt alkaa. Ohjelmassa huomenna scratchia ja perjantaina kilsa. Torstaina olisi pisteajo. Houkuttaisi ajaa, vaikka kestävyyskunto ei ole ihan parhaimmillaan ja illalla ajettava pistari taatusti näkyisi seuraavan aamun kello kymmenen kilsassa.
Ongelma on vähän siinä, että en oikein osaa sanoa tällä hetkellä mitä olen radalla. Haluanko ajaa vain ja ainoastaan kilsaa? Haluanko koittaa yhdistää kilsaa ja nelosta? Tarkoittaisiko se sitten kuitenkin omniumin ajamista?
Varsinaista tukea en ole saanut mistään ajatukselle, että panostaisi vain kilometrille. Omniumista on puhuttu. Siitä on helppo tietysti puhua niiden, jotka eivät ole omniumeja kertaakaan ajaneet. Ne on aika raskaat kaksi päivää aina, jotka siinä painetaa läpi.
Eli vähän sekavaa on tällä hetkellä päänsisällä meno. Harjoittelukin ollut sellaista hybriditouhua, jossa on nopeusharjoitteluun yhdistetty aavistus omniumin/nelosen treeniä. Tarttee yhä jatkaa miettimistä...
Kisoista Twitterissä ekat päivitykset ja iltaisin lyhyet kertomukset blogissa!
Ketju poikki,
-M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti